Luontaisterveys-lehti, kiistaton näyttö ja syöpä.

Terve taas.

Pahoitteluni siitä, että teksteillä on kestänyt. Syynä on osaltaan laiskuus, osaltaan opiskelu ja osaltaan luontaistuotefirmojen haluttomuus ottaa kantaa omien tuotteidensa kehitysprosesseihin ja tutkimukseen.

Työn alla olevat tekstit saivat hetkeksi jäädä sillä sain käsiini Luontaisterveys-nimisen lehden helmikuun painoksen. Tyypillisen anekdoottimeren joukosta silmiini pisti yksi otsikko, joka sai aikaan puistatuksia ja pakonomaisen tarpeen kirjoittaa blogiteksti.

”Katajanmarjat ja valkosipuli nitistävät syöpäsolut”

Luontaistuotealalla tottuu hyvin nopeasti siihen, että luontaistuotefirmojen hoitoja ja tuotteita esitetään virheettöminä ja täysin toimivina, mutta tässäkin on poikkeuksensa.

Syöpä, HI-virus ja sen aiheuttama immuunikatotauti AIDS ovat perinteisesti olleet aiheita, joita isot suomalaiset luontaistuotefirmat ja julkaisut ovat pyrkineet käsittelemään maltillisemmin. Käytännössä tämä on tarkoittanut suorien terveysväitteiden käytön sijasta vihjailevia ja potilaskertomuksiin perustuvien tarinoiden levittämistä, kuten esimerkiksi havupuu-uute -juoman ja erilaisten pakuri-uutteiden mainoksista voi todeta.

Nyt Luontaisterveys-lehti väittää katajanmarjojen ja valkosipulin ”nitistävän” syöpäsolut. Luin pääkirjoituksen, joka oli samalla lyhyt referaatti neljän sivun mittaisesta artikkelista, joka käsittelee marjojen ja kasvisten käyttöä syövän parantamisessa (linkin takaa löydät lyhennelmän artikkelista sekä pääkirjoituksen).

Tekstin kirjoittanut Reetta Ahola aloittaa kertomalla miten ”Maailman syöpätutkimusrahaston ja Yhdysvaltain syöpätutkimusinstituutin tutkimusnäyttöön perustuva yli 500-sivuinen raportti osoittaa kiistattomasti, että erityisesti tiettyjä fytokemikaaleja eli fenolisia yhdisteitä sisältävät kasvikset torjuvat syöpiä”.

Heti alussa mennään metsään. ’Fytokemikaali’ tarkoittaa yleensä kasveissa esiintyviä kemikaaleja joilla on jokin vaikutus ihmiselimistöön. Määritelmä on kuitenkin häilyvä, sillä termiä käytetään useasti muissakin tarkoituksissa.

Yhdestä asiasta fytokemikaalien suhteen voidaan kuitenkin olla varmoja. Fytokemikaali ei välttämättä tarkoita fenolia, eikä fenoli tarkoita välttämättä fytokemikaalia. Fenoli tarkoittaa mitä tahansa yhdistettä, jossa bentseenirenkaaseen on kiinnittynyt yksi tai useampi hydroksyyliryhmä. Saivartelu saattaa tuntua turhalta, mutta kirjoitettaessa tekstiä julkaisuun, joka yrittää vaikuttaa ihmisten terveyteen suosittelemalla tietynlaisia tuotteita ja tietynlaista käytöstä, olisi hyvä olla perillä edes kemian perusteista. Lisäksi osa fenoleista on todella myrkyllisiä ja aiheuttaa vakavia vaurioita perimään, syöpää ja lisääntymiskyvyttömyyttä. Lisätietoa fenolien aiheuttamista terveyshaitoista voi hakea esimerkiksi tästä Puolassa tehdystä tutkimuksesta joka käsittelee haitallisia fenoleita ympäristössä.

’Fenoli’ ja ’fytokemikaali’-sanojen väärinkäyttöä suurempi ongelma tekstissä on kuitenkin tämä: raportti osoittaa kiistattomasti,  että erityisesti tiettyjä fytokemikaaleja eli fenolisia yhdisteitä sisältävät kasvikset torjuvat syöpiä”.

Suurin osa ihmisistä jotka seuraavat tiedemaailman edesottamuksia tietävät, että ”kiistaton” on sana, jota ei juurikaan käytetä. Tämä johtuu lähinnä siitä että tieteessä ei kovin montaa kiistatonta asiaa ole. Tämä ei ole poikkeus. Mitään kiistatonta näyttöä ei löydy.

Raportin sivulla 76 löytyvä taulukko summaa näytön neljään ryhmään. ”Convincing – vakuuttava” , ”Probable – todennäköinen” , ”Limited, suggestive – rajallinen, viitteellinen” ja ”Substansial effect on risk unlikely – merkittävä vaikutus riskiin epätodennäköinen”

Vihannesten, hedelmien, palkokasvien, pähkinöiden, siementen, yrttien tai mausteiden ryhmästä ei löytynyt ainetta jolla olisi riittävästi näyttöä syöpää ehkäisevästä vaikutuksesta, jotta se voitaisiin asettaa ”convincing” -ryhmään. Kiistatonta näyttöä ei siis ole.

wcrf

Convincing ryhmä ammottaa tyhjänä molemmin puolin. Sivulla 179 löytyvästä, lisäravinteita käsittelevästä taulukosta löytyy kuitenkin yksi tuote, joka pääsi convincing tasolle. Beta-karoteeni -valmisteiden aiheuttamasta keuhkosyövän riskistä on raportin mukaan vakuuttavasti näyttöä.

Tekstin pääset lukemaan täältä. Kyseessä on 500-sivuinen lyhennelmä varsinaisesta raportista, jonka tekemiseen on kulunut viisi vuotta. Raportti on hyvin perusteellinen ja kuvailee hyvin miten esitetty data on kerätty ja millaisia keinoja sen hankkimiseen on käytetty. Taustalla ovat tekstissäkin mainitut World Cancer Research Fund ja American Institute for Cancer Research. Raportin sivulla 14 otsakkeen ”Overview of the second expert Report” – alla kerrotaan raportin päämäärät ja tarkoitukset:

”This Report has a number of inter-related general purposes. One is to explore the extent to which food, nutrition, physical activity, and body composition modify the risk of cancer, and to specify which factors are most important. To the extent that environmental factors such as food, nutrition, and physical activity influence the risk of cancer, it is a preventable disease. The Report specifies recommendations based on solid evidence which, when followed, will be expected to reduce the incidence of cancer.”

Raportin lähtökohtana on siis osoittaa tutkimuksiin perustuen ympäristötekijöistä syövälle altistavia asioita ja suositella niihin erilaisia syöpään sairastumisen riskiä laskevia toimenpiteitä.

Pääkirjoitus, kuten varsinainen artikkelikin, käsittelee raportin jälkeen emeritusprofessori Raimo Hiltusen ja Helsingin yliopistolla väitöskirjatyötään tekevän Tiina Lanton sanomisia. Vastoin alkuperäisen otsikon väitettä (”nitistää syöpäsolut”) tekstissä todetaan seuraavaa:

”–eikä tulosten perusteella voi muodostaa kauaskantoisia johtopäätöksiä katajanmarjauutteen mahdollisuuksista lääkkeenä syöpäsairauksien ennaltaehkäisyssä tai hoidossa”. 

 ” Lantto varoittaa, ettei tutkimuksia pidä lukea siinä mielessä, että lähtisi hoitamaan itseään esimerkiksi katajanmarjauuttella, koska rikastetuissa uutteissa kyse on aina lääkkeellisestä aineesta”. 

Loppu teksti käsittelee samalla tavoin erilaisia kemistejä ja biokemistejä kiinnostavia kasvikunnan tuotteita, joilla saattaa olla jotain annettavaa ihmiskunnalle, mutta joiden vaikutuksista syövän hoitoon ei vielä ole riittävästi näyttöä.

Summa summarum

Kasvien tutkiminen lääkkeiden ja hoitojen kehittämiseksi sekä parantamiseksi on todella tärkeä juttu jokaisen ihmisen kannalta. Useiden lääkeaineiden alkuperä on luonnossa, joten on olemassa mahdollisuus löytää uusia, toistaiseksi tuntemattomia farmakologisesti aktiivisia kemikaaleja joilla voidaan parantaa ihmisten elämää.

Luontaisterveys-lehti asettaa virheellisellä otsikoinnillaan ja virheellisillä väitteillään tämän tärkeän tutkimusalan huonoon valoon, varsinkin skeptisten lukijoiden silmissä. Väitteet ”kiistattomasta näytöstä” tai ”syöpäsolujen nitistämisestä” ovat perättömiä. Näiden perättömien väitteiden kanssa samassa tekstissä esitellyt tutkijat rinnastetaan helposti samaan ryhmään oikeiden luontaishörhöjen kanssa, joka puolestaan vaikuttaa siihen miten heidän sanomisiinsa suhtaudutaan.

En voi suositella kyseistä lehteä kenellekään muun kuin sen ”kysy ravintoterapeutilta” -palstan tuottaman huumoriarvon vuoksi.

Ravitsemusterapeutti vs. Ravintoterapeutti

Arvoisa lukija,

Tiedätkö mitä eroa on ravitsemusterapeutilla ja ravintoterapeutilla?

Ravitsemusterapeutti on Valviran laillistama [1], yliopistokoulutuksen saanut henkilö, jolla on takanaan 300 opintopisteen laajuinen tutkinto terveystieteistä [2]. Kyseessä on siis ylempi korkeakoulututkinto.

Ravitsemustiedettä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Ammattiin oikeuttavan pätevyyden saa kuitenkin vain Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.

Ravitsemusterapeutilla on lähtökohtaisesti hyvät tiedot ihmisen fysiologiasta, ravinnosta, kemiasta ja biokemiasta. Nämä tiedot luovat perustan, jonka avulla ravitsemusterapeutti voi auttaa asiakastaan, suositella ravinteita ja ravintolisiä. Ravitsemusterapeutin voi olettaa ymmärtävän eri ravinteiden ja aineiden biokemialliset vaikutukset sekä suosituksiensa seuraukset. Ravitsemustiede ei ole pelkästään kylmiä faktoja ja tilastoja. Alalla sovelletaan luonnontieteiden lisäksi käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteitä psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden selvittämiseksi.

Ravintoterapeutti voi olla koulutettu. ”Ravintoterapeutti”- nimike ei ole suojattu millään tavoin minkä vuoksi kuka tahansa voi kutsua itseään ravintoterapeutiksi ja avata vastaanoton – vaikka sinä!

Suhtaudun ravintoterapeutteihin varauksella. Olen vuosien varrella törmännyt useisiin ravintoterapeutin vastaanotolla käyneisiin asiakkaisiin, jotka on lähetetty ostamaan naurettavan suuria määriä yksittäisiä hivenaineita tai vitamiineja, detox-kuureja ja muuta huuhaata. Perusteluina on usein ollut hyvin häilyvä ”kehon kuona-aineiden kasvanut määrä” tai vastaava, pseudotieteeseen perustuva diagnoosi.

Ravintoterapeutit ovat itsekin tiedostaneet ongelman. Esimerkiksi Salus-terveysopistossa voi opiskella ”diplomi-ravintoneuvojaksi” nimellistä 4 485€ hintaa vasten. Salus-terveysopisto ei kuitenkaan ole muuta kuin yksityinen yritys, joka tarjoaa koulutuspalvelua, joten ”diplomi-ravintoneuvoja”- nimikekään ei ole suojassa.

Joten muista, kun uskot terveytesi ja rahasi ravintoneuvojalle, ravintoterapeutille, diplomiravintoneuvojalle/terapeutille tai super-yli-diplomi-ravintoterapeutille, otat riskin. On mahdollista, ja peräti todennäköistä, että saat uskomuksiin, kuten Bach-kukkaterapiaan, kuonanpoistoon tai homeopatiaan perustuvaa hoitoa, joiden toimivuudesta ei ole mitään näyttöä.

[1] Valvira tarkistaa ammatinharjoittamisoikeutta hakevan pätevyyden, ja ehtojen täyttyessä myöntää sen.

[2]  Opintojen kesto on noin viisi vuotta.