Arvoisa lukija,
Tiedätkö mitä eroa on ravitsemusterapeutilla ja ravintoterapeutilla?
Ravitsemusterapeutti on Valviran laillistama [1], yliopistokoulutuksen saanut henkilö, jolla on takanaan 300 opintopisteen laajuinen tutkinto terveystieteistä [2]. Kyseessä on siis ylempi korkeakoulututkinto.
Ravitsemustiedettä voi opiskella Itä-Suomen yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Ammattiin oikeuttavan pätevyyden saa kuitenkin vain Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta.
Ravitsemusterapeutilla on lähtökohtaisesti hyvät tiedot ihmisen fysiologiasta, ravinnosta, kemiasta ja biokemiasta. Nämä tiedot luovat perustan, jonka avulla ravitsemusterapeutti voi auttaa asiakastaan, suositella ravinteita ja ravintolisiä. Ravitsemusterapeutin voi olettaa ymmärtävän eri ravinteiden ja aineiden biokemialliset vaikutukset sekä suosituksiensa seuraukset. Ravitsemustiede ei ole pelkästään kylmiä faktoja ja tilastoja. Alalla sovelletaan luonnontieteiden lisäksi käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteitä psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden selvittämiseksi.
Ravintoterapeutti voi olla koulutettu. ”Ravintoterapeutti”- nimike ei ole suojattu millään tavoin minkä vuoksi kuka tahansa voi kutsua itseään ravintoterapeutiksi ja avata vastaanoton – vaikka sinä!
Suhtaudun ravintoterapeutteihin varauksella. Olen vuosien varrella törmännyt useisiin ravintoterapeutin vastaanotolla käyneisiin asiakkaisiin, jotka on lähetetty ostamaan naurettavan suuria määriä yksittäisiä hivenaineita tai vitamiineja, detox-kuureja ja muuta huuhaata. Perusteluina on usein ollut hyvin häilyvä ”kehon kuona-aineiden kasvanut määrä” tai vastaava, pseudotieteeseen perustuva diagnoosi.
Ravintoterapeutit ovat itsekin tiedostaneet ongelman. Esimerkiksi Salus-terveysopistossa voi opiskella ”diplomi-ravintoneuvojaksi” nimellistä 4 485€ hintaa vasten. Salus-terveysopisto ei kuitenkaan ole muuta kuin yksityinen yritys, joka tarjoaa koulutuspalvelua, joten ”diplomi-ravintoneuvoja”- nimikekään ei ole suojassa.
Joten muista, kun uskot terveytesi ja rahasi ravintoneuvojalle, ravintoterapeutille, diplomiravintoneuvojalle/terapeutille tai super-yli-diplomi-ravintoterapeutille, otat riskin. On mahdollista, ja peräti todennäköistä, että saat uskomuksiin, kuten Bach-kukkaterapiaan, kuonanpoistoon tai homeopatiaan perustuvaa hoitoa, joiden toimivuudesta ei ole mitään näyttöä.
[1] Valvira tarkistaa ammatinharjoittamisoikeutta hakevan pätevyyden, ja ehtojen täyttyessä myöntää sen.
Sokeripillereitä ja Sympatiaa 
Jos luotat virallisin ravitsemusterapeutteihin, niin otat riskin. Sitä ennen käy läpi heidän opinto-ohjelmansa, mitä kirjoja ja keiden kirjoittamia he lukevat. Avaa silmäsi paremmin kuin mitkään anonyymit blokistit. Koulutusohjelma löytyy netistä, ainakin ennen löytyi. Opiskelu tähtää julkisiin virkoihin ja sairaaloiden tarpeisiin ja lähteet on sen mukaiset.
Yksityisen opiston ei ole helppo kilpailla yhteiskunnan tukemien ns. ”virallisten” tahojen kanssa, joiden ei tarvitse edes maksaa alv:ia. Silti esim. yritykset ovat huomanneet kummat näistä saavat aikaan tuloksia ja se näkyy myös henkilöiden työllisyydessä.
TykkääTykkää
Itse opiskelin Dublinissa ravintoterapeutiksi yksityisessä oppilaitoksessa johon olin erittäin tyytyväinen. Opettajani oli Ravitsemusterapeutti, eli Korkeamman yliopistotason, maisterin tason tutkinnon omaava henkilö.. Sain opinnoistani juuri sitä mitä hain ja tuloksia tulee asiakkaitteni kanssa.
TykkääTykkää